21.11.2025 klo 13.

Käynnissä oleva keskustelu suomenruotsalaisten teattereiden yleisökadosta osoittaa, että esittävän taiteen ala elää murrosvaihetta. Åbo Svenska Teater haluaa osaltaan avata kokonaiskuvaa.

Teatterissa on käynnissä laajempi uudistus, joka perustuu pitkäjänteiseen strategiaan – ensimmäiset askeleet otettiin jo vuonna 2023.

Vuosi 2024 oli ÅST:lle myydyissä lipuissa mitattuna pitkään aikaan heikoin omien tuotantojen osalta. Kevään musikaali ei saavuttanut odotettua yleisötasoa, ja syksyn panostus nuoriin kykyihin sekä uusiin esittävän taiteen muotoihin houkutteli rajallisen yleisön. Yleisön reaktiot jakautuivat voimakkaasti: osa piti tuotantoa liian kokeellisena, kun taas monet uudet katsojat — myös koululaiset ja opiskelijaryhmät — löysivät tiensä teatteriin ja arvostivat kokemusta. Tämä oli tärkeä herätys.

– Vuosi osoitti selvästi, että sekä ÅST että koko suomenruotsalainen teatterikenttä ovat murroksessa, joka on ollut tuloillaan jo pitkään. Teatterin merkityksellisyys ja ohjelmistovalinnat ovat ratkaisevia yleisön tavoittamisessa — tätä mieltä olemme täysin. Samoin jaamme näkemyksen siitä, ettei yleisöllä ole velvollisuutta täyttää saleja. Teatterin on oltava innostava ja kutsuva, sanoo teatterinjohtaja Kira-Emmi Pohtokari.

ÅST on viime vuosina tehnyt aktiivista uudistustyötä. Sitä toteutetaan monipuolisesti muun muassa:

• kehittämällä ohjelmistoa yhdistämällä yleisölähtöistä ja kansanomaista uudistavaan ilmaisuun 
• vahvistamalla yhteyksiä alueen yleisöön ja kouluihin

• jatkamalla tilan antamista uusille, nuorille esittävän taiteen tekijöille ja tuomalla eri sukupolvia yhteen
• panostamalla nuoriin ja yleisötyöhön
• viimeistelemällä koko organisaation uuden strategian
• toteuttamalla laaja brändiuudistus
• tekemällä teatteritalossa perusteellisen peruskorjauksen

Ratkaisuja: yhteistyö ja selkeä oma profiili

Uudistusprosessit näkyvät usein viiveellä. ÅST:ssä konkreettisia tuloksia alkaa näkyä: vuoden 2025 yleisöluvut osoittavat selkeää kasvua.

– Tällaiset panostukset sisältävät aina taiteellisen ja taloudellisen riskin, mutta ne ovat välttämättömiä uusien yleisöryhmien tavoittamisessa ja esittävän taiteen kehittämisessä alueella, sanoo Kira-Emmi Pohtokari.

Julkisessa keskustelussa on viitattu omien tuotantojen myytyihin lippuihin, jotka ÅST:llä muodostavat alle 40 prosenttia toiminnasta (7968 myytyä lippua vuonna 2024). Muut käynnit koostuvat vierailuesityksistä, vuokrauksista, opastuksista ja yleisötyöstä. Alalla on ollut jo pitkään meneillään rakenteellinen muutos, joka on muun muassa vähentänyt ensi-iltojen määrää. Tämä tekee yksittäisten tuotantojen yleisöluvuista aiempaa merkittävämpiä.

Koko alan ratkaisut vaativat yhteistyötä, johon ÅST osallistuu aktiivisesti. Kevään 2025 menestyksekäs yhteistuotanto Katrina yhdessä Lilla Teaternin, Wasa Teaterin ja ÅST:n kanssa oli esimerkki siitä, miten esitykset voivat olla sekä yleisöläheisiä että taiteellisesti uudistavia.

Yhteistyön rinnalla on tärkeää, että jokaisella toimijalla on selkeä oma profiili ja taiteellinen strategia.

– Tämä keskustelu on tärkeä ja odotettu. Pääsemme teatterin olemassaolon ytimeen: miksi teatteria on ja kenelle. Meille kyse on pitkäjänteisestä työstä, ja näemme selvästi, että se kantaa. ÅST:n juuret ulottuvat vuoteen 1839, ja seisomme vakaasti tulevaisuudenvisiossamme: olla utelias, merkityksellinen ja yleisöläheinen teatteri, sanoo Kira-Emmi Pohtokari.

YLEISÖLUVUT Åbo Svenska Teater

OMAT TUOTANNOT, YLEISÖ (myydyt + vapaaliput)	Määrä
Vuosina 2018–2024 (pandemiavuodet 2020–2021 poistettu), keskiarvo	20 323
Vuosi 2024	9 522
Vuosi 2025 (18.11.2025 asti)	12 305

KOKONAISMÄÄRÄ, YLEISÖ (omat tuotannot, vuodesta 2017 alkaen myös yhteistyöt, vierailut, vuokraukset, opastukset, yleisötyö)	Määrä
Vuosina 1992–2024 (pandemiavuodet 2020–2021 poistettu), keskiarvo	28 082
Vuosi 2024	20 308
Vuosi 2025 (18.11.2025 asti; puuttuu: yleisötyö, opastukset)	20 936