Pieni kauhukauppa - ensi-ilta 10.9.! Osta liput täältä!
Uutiset
Samuel Karlsson: Miksi kukaan ei puhu mom bodista?
Käsite dad bod (suunnilleen ”isäkroppa”) mainitaan ÅST:n esityksessä Medeltiden, jonka on tehnyt ja jossa esiintyy Samuel Karlsson. – Mutta miksi mom bodista ei puhuta lainkaan? Miksi vastaavaa käsitettä ei ole olemassa? hän pohtii.
Dad bod on pehmeän pyöreä miehen vartalo, jossa käsivarret ja rintakehä voivat silti olla kohtuullisessa kunnossa. Se yhdistetään tasapainoiseen elämäntapaan, pikemminkin kuin äärimmäiseen treenaamiseen, ja monien mielestä se on viehättävä ja ”aidompi”.
– Olisi luontevampaa puhua mom bodista, kun ottaa huomioon, että naisen keho muuttuu äitiyden myötä hyvin konkreettisista syistä. Miehen kehon ei oikeastaan ole mitään syytä muuttua – meitä pikemminkin palkitaan siitä, ettemme jaksa, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Esitys Medeltiden on stand up -vaikutteinen monologi, jossa nähdään pilkahduksia Samuel Karlssonin arjesta ja pohditaan, millaista on olla keski-ikäinen, isä – ja ennen kaikkea mies. Ritari vastahakoisten pikkulapsien, muuttohässäkän ja loputtomien velvollisuuksien keskellä.
Se, että ilmaus dad bod on vakiintunut, voidaan nähdä osana muuttuvaa miehen roolia. Aiemmin painopiste oli ennen kaikkea voimassa, kontrollissa ja elannon hankkimisessa mutta nyt se on liukumassa kohti monimuotoisempaa kokonaisuutta, jossa huolenpito, haavoittuvuus ja läsnäolo merkitsevät yhä enemmän.
Samaan aikaan Samuel Karlsson toteaa, että vahvat kehoihanteet – erityisesti nuorille miehille – ovat käyneet entistä ankarammiksi. Pitää treenata paljon, olla sixpack ja selvästi erottuvat lihakset.
– Minulle dad bod merkitsee eräänlaista vapautta. Kun on yli 40-vuotias ja isä, vaatimustaso ei ole enää yhtä korkea – tai ainakin siltä minusta tuntuu. Toisaalta voi olla niinkin, että kyse on vain siitä, etten ehdi miettiä asiaa sen enempää, koska aina on jotain muuta, joka vaatii huomiotani.
Teatterinjohtaja Kira-Emmi Pohtokari: Palkinto ja yleisön vastaanotto merkitsevät valtavan paljon.
Palkinto jaetaan vuosittain taiteellisesta rohkeudesta ja monimuotoisuudesta suomenruotsalaisessa teatterikentässä.
Yli 40 vuotta vuoden 1986 ensi-illan jälkeen Den lilla skräckaffären houkuttelee edelleen uusia sukupolvia katsomoihin ainutlaatuisella yhdistelmällään naurua, kauhua ja unohtumattomia lauluja.
Den lilla skräckaffären -musikaalissa erikoinen kasvi Audrey II muuttuu vaatimattomasta ruukkukasvista verenhimoiseksi hirviöksi, jonka ruokahalu kohdistuu ihmisiin. Mutta kuinka paljon tarinassa on yhteistä todellisuuden kanssa?