“Pikku prinssi -teoksen hahmot edustavat ihmisyyden eri puolia, joihin pystyin myös itse helposti samaistumaan. Hahmot tuntuivat arkkityypeiltä ja halusin lähestyä niitä lempeästi ja ilman ilmeisiä tai suoraviivaisia ratkaisuja. Jokainen hahmo, jonka Pikku Prinssi kohtaa, edustaa samalla omaa maailmaansa – omine sääntöineen, tunnelmineen ja logiikkoineen.

Planeettojen hahmot ovat mielikuvituksen juhlaa: suuria, mahtipontisia ja täynnä sisäisiä ristiriitoja, jotka heijastuvat myös pukujen materiaaleissa ja visuaalisessa ilmeessä. Työryhmän kanssa inspiroiduimme yhteisesti Space Odditysta, jonka avaruudellinen tunnelma näkyy puvustuksessa  materiaalivalinnoissa ja ehkä myös joissakin hahmoissa.”

Amita Kilumanga pukusuunnittelija ja visuaalinen taiteilija, joka on työskennellyt esittävän taiteen kentällä yli 20 vuoden ajan. Hän on opiskellut lavastusta ja pukusuunnittelua Central Saint Martinsissa sekä valmistunut taiteen maisteriksi Aalto yliopistossa, vuonna 2016.

Amita on työskennellyt monipuolisesti teattereissa ja taideorganisaatioissa Suomessa, Englannissa ja Tansaniassa, muun muassa Grus Grus teatterissa, Theatre Royal Stratford Eastissä ja Nafasi Art Space’ssa. Suunnittelutyö kattaa laajan kirjon esitysmuotoja tanssista ja performanssista musikaaleihin ja oopperaan.

Amitan työskentelyssä näkyy kokeilevuus ja vahva kiinnostus kehon, puvun ja visuaalisen maailman välisiin suhteisiin. Pukusuunnittelussa häntä kiinnostavat erityisesti materiaalilähtöiset prosessit sekä puvut, jotka haastavat kehon ja identiteetin rajoja ja avautuvat useille tulkinnan tasoille. Yhteistyö ja prosessinomaisuus ovat keskeinen osa hänen taiteellista työskentelyään.

“Tässä tuotannossa käytämme suuren määrän erilaisia valoratkaisuja. Tyyli vaihtelee barokkivaikutteisista ilmaisuista moderniin teatteriin. Työskentelyn aikana olemme liikkuneet realismin ja fantasian välillä, käyttäneet sekä kaksi- että kolmiulotteisia efektejä ja rakentaneet kohtauksia, joissa teemme teatteria teatterin sisällä.

Ensimmäisessä näytöksessä matkustamme planeetalta toiselle ja jokaisella on oma tyylinsä ja tunnelmansa. Näyttämöllä tämä näkyy kolmen metrin kokoisena planeettana, jota valaistaan sisältä ja ulkoa eri tunnelmien luomiseksi. Kokonaisuutta täydentää heijastava ja pyörivä lattia. Toisessa näytöksessä keskiöön nousevat tyhjyys ja eksyksissä olemisen tunne – ja se heijastuu selvästi myös valaistuksessa.”

Antti Niitemaa on Åbo Svenska Teaterin valosuunnittelija  ja on suunnitellut valaistuksen tunnettuihin esityksiin, kuten Romeo och Julia, Kalevala, Jane Eyre, Dracula ja Stormskärs Maja. Tänä keväänä hänen valosuunnitteluaan nähdään myös esityksessä Vi ska ju bara cykla förbi.

Hän on työskennellyt ÅST:ssä vuodesta 2010 lähtien ja ollut vakituisessa työsuhteessa vuodesta 2017. Ennen ÅST:a hän työskenteli freelance-valosuunnittelijana (vuodesta 1999 alkaen) erilaisilla festivaaleilla, kiertueilla ja tv-tuotannoissa sekä Suomessa että Euroopassa.

“Pikku Prinssin äänisuunnittelun ja musiikin keskeisiä lähtökohtia ovat olleet tapahtumapaikkojen – aavikon, avaruuden ja toisen puoliajan maapallon – tutkiminen sekä niiden ominaislaatujen määrittely ja luominen osaksi meidän versiotamme. Olen inspiroitunut vahvasti 1970–1980-lukujen diskosta, avaruuden ja tähtien kauneudesta sekä aavikon paahtavasta kuumuudesta, liekillisyyttä unohtamatta.”

Jani Orbinski on äänisuunnittelija, säveltäjä ja äänitaiteilija. Hän työskentelee teatterin, tanssin ja radion parissa. Janin edellinen teatterityö oli Saimaan Teatterin Pieniä hetkiä joissa elimme kesällä 2025 (lisäesityksiä on luvassa kesällä 2026). Tanssin puolella hänen seuraava ensi-iltansa on vuonna 2027, vertikaalitanssiteos Kuiskaustarina.

Yleisradiolle hän on toteuttanut radio-ohjelmia, musiikkisarjoja, dokumentteja ja äänitaideteoksia. Svenska Ylen interaktiivinen draamapeli Sexiga byxor och andra problem voitti Prix Europa -palkinnon parhaasta eurooppalaisesta digitaalisesta audiotuotannosta vuonna 2022. Muita suosittuja tuotantoja ovat olleet audiosarjat Antti Holman Oopperajuhlat ja IT-kupla.net.

Orbinski yhdistää teknisen osaamisen taiteelliseen herkkyyteen, usein leikkisällä ja humoristisella otteella, ja etsii jatkuvasti uusia tapoja työskennellä äänen parissa.

”Tämä prosessi on antanut minulle lahjaksi kirjailija Antoine de Saint-Exupéryn kiinnostavan henkilön. Pikku prinssi oli minulle aiemmin tuttu, mutta kirjailijasta en tiennyt lähes mitään. Nyt onnekseni tiedän. Hänen kiehtova tarinansa on myös toiminut insipiraationa tätä näytelmäsovitusta tehdessä.” 

Janne Pellinen (s. 1975) on helsinkiläinen freelance-ohjaaja. Valmistuttuaan teatteriohjaajaksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2016 hän on toiminut laaja-alaisesti suomen- ja ruotsinkielisellä esittävän taiteen kentällä. Jannen ohjauksia on voinut nähdä kotimaisilla ja kansainvälisillä teatterifestivaaleilla, ja hänen Unga Teaterniin ohjaamansa Fem Mål Mat / Viisi ateriaa päivässä voitti Antonia-palkinnon vuonna 2021.

Jannella on myös maisterin tutkinto Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuodelta 2002. Tämä näkyy usein hänen töissään, jotka asettavat näyttämön moraalisten kysymysten tutkiskelun paikaksi. Janne toimii vakituisena ohjauksen tuntiopettajana Teatterikorkeakoulussa.

Valikoituja ohjaustöitä ovat Den lille prinsen (Åbo Svenska Teatern, Turku, 2026), Pieniä hetkiä joissa elimme (Saimaan teatteri, 2025), Kadotettu paratiisi (Tampereen työväen teatteri, 2024), Maaseutua etsimässä (Saimaan teatteri, 2023), Pienen hauen pyydystys (Oulun teatteri, 2023), Ensimmäinen käsky (Teatteri Takomo, Helsinki, 2022) sekä Fem Mål Mat / Viisi ateriaa päivässä (Unga Teatern, Espoo, 2021).

“Olen jo iso ihminen, ja toisinaan melko ryppyotsainen. Den Lille Prinsen (Pikku prinssi) muistuttaa kuvittelun ja leikin tärkeydestä. Toisen ihmisen ymmärtäminen ja arvostaminen, empatia, syntyy siitä, että osaamme mielikuvitella ja eläytyä toisenlaiseen tapaan kokea ja katsoa maailmaa. “

Annukka Pykäläinen on toiminut esittävien taiteiden parissa päätoimisena freelancepukusuunnittelijana ja lavastajana vuodesta 1989. Työ on antanut hänelle mahdollisuuden suunnitella kokonaisuuksia niin klassisiin tuotantoihin, tanssiteoksiin kuin kokeellisiin ja rajoja rikkoviin esityksiin. Hän on tehnyt näyttämöteosten lisäksi myös lyhytelokuvia ja televisioelokuvia. 

Teatteriesitykset ovat hänelle läheisin työympäristö. Hän on usein tiiviisti läsnä harjoituksissa, ja hänen työtapaansa sopii, että suunnitelmat muotoutuvat prosessin aikana ja että hänen kädenjälkeensä jää rosoisuutta. Freelancerina hänellä on etuoikeus työskennellä hyvin erilaisissa työryhmissä ja vaihtuvissa esitystiloissa. Hän on myös toiminut luottamustehtävissä Q-teatterin hallituksessa vuodesta 2011 alkaen.

“Kirjassa Den lille prinsen (Pikku Prinssi) on valmiiksi luotu visuaalinen maailma, jonka moni tuntee hyvin. Työssäni olen halunnut säilyttää siitä jotakin tunnistettavaa, mutta samalla tuoda mukaan myös uutta ja yllättävää. Inspiraatio on lähtenyt mielikuvituksen rajattomien mahdollisuuksien ja realismin sekoituksesta, ja siitä miten miten moninaisia ihmiset ja inhimillisyys on.

Olen halunnut tuoda jokseenkin melankoliseen tarinaan iloa ja hullunkurisuutta värien, tekstuurien ja kimalteen kautta. Näyttämöllä nähdään myös yksityiskohtia kuten kimallusta ja rusketusrajoja.”

Sarianna Sormunen on työskennellyt naamioitsijana jo 20 vuoden ajan, ja hänellä on erityinen intohimo peruukkeihin ja karvoitukseen. Hänelle maskeeraus on olennainen osa tarinankerrontaa – naamiointi kertoo tarinaa siinä missä muutkin esityksen osa-alueet, ja hän rakastaa tehdä näyttelijöistä välillä tunnistamattomia.

Hän on mukana myös esityksen aikana ja vastaa muun muassa näyttelijöiden pikavaihdoista, kun he muuntautuvat hahmosta toiseen silmänräpäyksessä – ne ovat todellisia treenejä, Sarianna toteaa.