LENTÄJÄ image

LENTÄJÄ

Yksinäisyys. Miltä tuntui lentää sata vuotta sitten ensimmäisillä lentokoneilla, ehkä tuhansien kilometrien päässä lähimmästä talosta? Ei puhelinta. Ei internetiä. Ei ketään, jolle puhua. Sellainen lentäjä saattoi tuntea olevansa yksin koko maailmankaikkeudessa. Mutta mitä tapahtuu, jos lentokone yhtäkkiä menee rikki ja lentäjän on tehtävä pakkolasku?
Dick Holmström Lentäjänä.

PIKKU PRINSSI image

PIKKU PRINSSI

Lentäjä, joka tekee pakkolaskun autiomaahan, kohtaa ihmeellisen pojan, joka pyytää häntä piirtämään lampaan. Poika on Pikku Prinssi ja hän tulee pieneltä planeetalta kaukaa avaruudesta. Hän on seikkailulla ja haluaa tutkia maailmankaikkeutta – ehkä hän löytää ystävän? Matkallaan hän vierailee monilla planeetoilla. Yhdellä niistä, Maassa, hän tapaa Lentäjän.
Oksana Lommi Pikku Prinssinä.

KUKKA image

KUKKA

Pikku Prinssin omalla planeetalla häntä odottaa hänen ruusunsa, kukka, jota hän on itse kastellut ja suojellut. Hänelle ruusu on tärkein koko maailmankaikkeudessa. Ruusu on ylpeä ja herkkä, joskus vaativakin. Se haluaa tulla rakastetuksi ja nähdyksi, ja vaikka se ei aina sano sitä suoraan, se rakastaa Pikku Prinssiä yhtä paljon takaisin.
Julia Korander Ruusuna.

TÄHTITIETEILIJÄ JA TÄHTITIETEILIJÖIDEN KANSAINVÄLINEN KOLLEGIO   image

TÄHTITIETEILIJÄ JA TÄHTITIETEILIJÖIDEN KANSAINVÄLINEN KOLLEGIO

Tähtitieteilijä löytää Pikku Prinssin planeetan kaukoputkellaan. Mutta, kun hän kertoo siitä kukaan ei kuuntele, koska hän ei ole pukeutunut kuten muut. Vasta kun hän vaihtaa vaatteet, hänet otetaan vakavasti. Voiko ulkokuori joskus painaa enemmän kuin totuus aikuisten maailmassa?
Julia Korander, Ingemar Raukola ja Jerry Wahlforss tähtitieteilijöiden rooleissa.

KUNINGAS image

KUNINGAS

Matkallaan planeetalta toiselle Pikku Prinssi tapaa kuninkaan. Kuningas asuu yksin omalla planeetallaan ja haluaa määrätä kaikesta, jopa auringosta ja tähdistä. Tärkeintä kuninkaalle on, että kaikki tottelevat häntä. Mutta, voiko todella olla kuningas, jos ei ole ketään, josta huolehtia?
Jerry Wahlforss Kuninkaana.

TURHAMAINEN image

TURHAMAINEN

Toisella planeetalla on Turhamainen, joka haluaa vain tulla ihailluksi. Hän haluaa kuulla, kuinka mahtava hän on, yhä uudelleen ja uudelleen. Hänelle tärkeintä on tulla nähdyksi ja saada aplodeja – mutta kuka häntä oikeastaan kuuntelee?
Ingemar Raukola Turhamaisena.

JUOPPO image

JUOPPO

Juoppo juo unohtaakseen, että häntä hävettää – ja häntä hävettää, koska hän juo. Hän on jäänyt kiinni kehään, josta hän ei jaksa päästä irti.
Julia Korander Juoppona.

LIIKEMIES image

LIIKEMIES

Liikemies laskee tähtiä ja sanoo omistavansa ne. Hän kirjoittaa numerot ylös ja lukitsee ne laatikkoon. Hänelle tärkeintä on omistaa ja kerätä. Mutta voiko tähden todella omistaa?
Jerry Wahlforss Liikemiehenä.

LYHDYNSYTYTTÄJÄ image

LYHDYNSYTYTTÄJÄ

Lyhdynsytyttäjä sytyttää ja sammuttaa lyhtynsä yhä uudelleen, koska laki niin määrää. Hänen planeettansa pyörii joka vuosi nopeammin, mutta hän jatkaa uskollisesti työtään. Hän ei ajattele vain itseään, ja siksi Pikku Prinssi pitää hänestä.
Ingemar Raukola Lyhdynsytyttäjänä.

MAANTIETEILIJÄ image

MAANTIETEILIJÄ

Maantieteilijä kirjoittaa suuria kirjoja meristä ja vuorista, mutta hän ei koskaan matkusta itse. Hän kerää tietoa maailmasta, mutta ei tiedä, miltä se oikeasti tuntuu. Kun hän sanoo, että kukat ovat “katoavaisia”, että ne voivat hävitä, Pikku Prinssi alkaa huolestua ruusustaan.
Jerry Wahlforss Maantieteilijänä.

KETTU image

KETTU

Kun Pikku Prinssi tulee Maahan, hän tapaa Ketun. Aluksi Kettu ei halua leikkiä, koska häntä ei ole kesytetty. Mutta kun he istuvat yhdessä, juttelevat ja oppivat tuntemaan toisensa, heistä tulee ystäviä. Kettu opettaa Pikku Prinssille, että ystävyys vie aikaa ja että toisesta täytyy välittää. Ja Kettu kertoo suuren salaisuutensa: tärkeintä ei näe silmillä, sen tuntee sydämellä. Mutta miksi eroaminen sitten sattuu niin paljon?
Ingemar Raukola Kettuna.

KÄÄRME image

KÄÄRME

Käärme kohtaa Pikku Prinssin autiomaassa. Se on hiljainen ja arvoituksellinen – ja vähän vaarallinen. Se sanoo voivansa auttaa häntä kotiin, jos koti-ikävä jonain päivänä käy liian suureksi.
Julia Korander Käärmeenä.

KUORO image

KUORO

Kuoro on kanssamatkustajia Pikku Prinssin maailmassa. He auttavat meitä näkemään, mitä tapahtuu sekä autiomaassa että avaruudessa.
Julia Korander, Ingemar Raukola ja Jerry Wahlforss Kuoron rooleissa.

KUORO - KUKAT AAVIKOLLA, RUUSUTARHA image

KUORO – KUKAT AAVIKOLLA, RUUSUTARHA

Pikku Prinssi tapaa myös aavikkokukat, jotka seisovat yksin hiekassa. Ne sanovat, että ihmisillä ei ole juuria, vaan he kulkevat eteenpäin kuin tuuli. Ruusutarhassa hän kohtaa suuren joukon ruusuja, jotka näyttävät aivan samanlaisilta kuin hänen omansa. Ensin hän tulee surulliseksi ja hämmentyy. Mutta pian hän ymmärtää, että hänen ruusunsa on silti erityinen, koska juuri hän on pitänyt siitä huolta.
Rooleissa: Dick Holmström, Julia Korander, Ingemar Raukola ja Jerry Wahlforss.

SEPPO PARKKINEN: ANTOINE DE SAINT EXUPÉRY – SEIKKAILUN HENKI, OMAELÄMÄKERTA JA FIKTIO

Vuonna 1935 Antoine de Saint-Exupéry yritti ennätyksellistä lentoa Ranskasta Saigoniin. Yritys päättyi koneen putoamiseen Egyptin ja Libyan rajalla. Antoine ja hänen mekaanikkonsa selvisivät onnettomuudesta vähin vammoin mutta he olivat joutuneet Saharaan.  Autiomaavaellus kesti useita päiviä. Beduiinit löysivät heidät aavikolta, pelastivat heidät ja saattoivat lähimpään kaupunkiin. Hän kirjoittaa tästä tapahtumasarjasta romaanissaan Siipien sankarit (Terre des Hommes, 1939). 

Antoine de Saint-Exupéry (1900-1944) toimi lentäjänä ranskalaisten yhtiöiden palveluksessa vuosina 1926-31. Tuolloin luotiin lentoposti – ja rahtiyhteydet Euroopan ja Pohjois-Afrikan ja edelleen Etelä-Amerikan välille. Hän toimi postilentäjänä myös Argentiinassa ja Chilessä. Hän oli lentämisen pioneereja, joka loi kokemuksestaan kirjallisuutta, jota on ehkä harhaanjohtavaa luonnehtia romaaneiksi. Ehkä voisi puhua poeettisesta omaelämäkerrallisuudesta, autofiktiosta, jossa subjektiivinen henkilökohtainen kokemus, olosuhteiden realismi ja lähes filosofinen reflektio kulkevat rinnakkain. Teoksia voi tarkastella dokumentteina inhimillisestä kokemuksesta, seikkailusta, rohkeudesta, ehkä ennen kaikkea yksinäisyydestä pitkien ja vaarallisten lentojen aikana. 

Toisen maailmansodan aikana Saint-Exupéry oli Yhdysvalloissa paossa natsien miehittämästä Ranskasta. Pikku prinssi (Le Petit Prince) on kirjoitettu vuonna 1942 ja se ilmestyi ensin Yhdysvalloissa, Ranskassa vasta miehityksen päätyttyä. 

Saint-Exupéry palasi 1943 Eurooppaan. Hän toimi tiedustelulentäjänä Välimeren alueella, Etelä-Ranskassa. Viimeisellä lennollaan heinäkuussa 1944 hän katosi. Vuonna 2004 löydettiin hylky, joka tunnistettiin Antoine de Saint-Éxupéryn koneeksi.

Pikku prinssin tunteva lukija tunnistaa tapahtumasarjan ja olosuhteet, joita kirjailija on kuvannut autofiktiivisesti Siipien sankareissa. Teoksessa on kohtia, joissa hän pohtii autiomaan olemusta ja rinnastaa hiekan hohteen ja vuorten mustat seinämät lapsuuden muurien ympäröimiin puistoihin, paikkoihin, joissa hän vietti lapsuutensa ”köyhtyneen aristokratian” jälkeläisenä. Molempia teoksia yhdistävät hänelle tärkeät teemat, kuten välitön kokemus toisesta ihmisestä, toveruus, ystävyys ja luottamus, kaikkien rajojen keinotekoisuus, ihmisten välinen perustavanlaatuinen yhteys.

”Ja sinä, Libyan beduiini, joka meidät pelastit, sinä olet ainiaaksi haihtunut muististani. En voi muistaa kasvojasi. Sinä olet Ihminen, ja minä näen sinun kasvoissasi yhtaikaa kaikkien ihmisten piirteet. Et tutkinut meitä, tunsit meidät heti. Olet veljemme. Ja minä puolestani olen tunteva sinut kaikissa ihmisissä.”   

Sitaatti: Siipien sankarit (Terre des Hommes), suom. Eino Ismala

Seppo Parkkinen, konsultoiva dramaturgi sovitusprosessissa

Esityksen harjoituskauden aikana dramaturgi ja näytelmäkirjailija Seppo Parkkinen piti työryhmälle seminaarin Antoine de Saint-Exupéryn elämästä ja hänen teostensa historiallisesta kontekstista.

ANTOINE DE SAINT-EXUPÉRYN KIRJALLISET TEOKSET 

L ´aviateur (1926)

Courrier Sud (1929)
Postflyg syd (översättning Gunnar Ekelöf, Bonnier, 1960)
Postilento etelään (suomentanut Pertti Jokinen, Koala-kustannus, 2017)

Vol de nuit (1931)
Nattflygning (översättning Tania Silfverskiöld-Glachant, Bonnier, 1933)
Yölento (suomentanut Anni Mannerkorpi, Tammi, 1947)

Terre des Hommes (1939)
Kamrater på en irrande planet (översättning Anders Cyrus, Kooperativa förbundets bokförlag, 1939) Utg. 1956 med titel Flykten under stjärnorna
Kamrater på en irrande planet (översättning Leif Janzon, Lind&Co, 2005)
Kamrater på en irrande planet( översättning Marie Berthelius, Bakhåll, 2022)
Siipien sankarit (suomentanut Eino Ismala, Tammi, 1960)

Pilote de guerre (1942)
Spaning mot Arras (översättning Göran Salander, Bonnier, 1942)
Lento Arrasiin (suomentanut Seppo Sipilä, Faros, 2011)

Lettre à un otage (1943)
Brev till gisslan (översättning Margareta Suber, Piccolo, 1964)

Le Petit Prince (1943)
Lille prinsen (översättning Gunvor Bang, Raben &Sjögren, 1952)
Den lille prinsen (översättning Nova Gullberg Zetterstrand och Henrik Petersen, Modernista, 2015)
Pikku prinssi (suomentanut Irma Packalén, WSOY, ensimmäinen painos 1951)

Citadelle (1948)
Citadell (översättning Kristina Ekelund, Atlantis, 2007)

KIRJALLISUUTTA

Paul Webster ANTOINE DE SAINT-EXUPÉRY – Pikku prinssin elämä. Suom. Minna Kalajoki. Koala-kustannus. 2002.
Claas Tiebel&Lino von Gartzen PIKKU PRINSSIN VIIMEINEN LENTO. Suom. Elina Anttila. Minerva. 2010.
Consuelo de Saint-Exupéry RUUSUN MUISTELMAT. Suom. Marja-Leena Remes. WSOY. 2002.

”Pikku prinssin planeetta. Siellä asuminen yhdessä tulivuorten ja ruusun kanssa vaikuttaa yksinkertaiselta ja mukavalta. Lisäksi ruusu on lempikukkani – hoivaisin sitä huolellisesti ja tietenkin myös nuuhkisin sen tuoksua. Uskon, että meillä olisi myös todella hauskaa yhdessä!” – Oksana Lommi

”Maa. Ainoa järkevä planeetta. Mutta jos leikitellään ajatuksella, viihtyisin varmaan parhaiten Saturnuksen kuussa Titanissa – paikassa, jossa yhdistyvät dramaattisuus, ripaus äärimmäistä seikkailua ja silti pieni käytännön mahdollisuus elämälle.” – Dick Holmström

”Maa. Haluan jatkaa asumista täällä – muuten koti-ikävä kävisi liian raskaaksi.” – Julia Korander

”Maa. Se on ainutlaatuinen ja kaunis planeetta, jossa vuodenajat vaihtelevat. Täällä on ystäviä, joihin tutustua, jännittäviä metsiä täynnä eläimiä ja järviä, joissa on virkistävää uimavettä.” – Ingemar Raukola

”Tellus, koska se on mielenkiintoinen paikka”, sanoo Maantieteilijä (jota Jerry näyttelee). – Jerry Wahlforss