Svenska Teaternin Hamlet, Turun Kaupunginteatterin Macbeth sekä Åbo Svenska Teaterin Romeo och Julia pureutuvat Shakespearen ajankohtaisuuteen tuoden teatterinäyttämöille hänen tunnetuimmat tragediansa.

Rakkaus, viha, valta, kuolema, kosto ja moraali ovat tunnusomaisimpia teemoja William Shakespearen teoksissa. Häntä voidaan pitää suurena ihmistuntijana, joka haastaa katsojan tarkastelemaan omaa ihmisyyttään luotujen hahmojen kautta. Shakespearen näytelmien inhimillisiin teemoihin pystytään samaistumaan ajasta riippumatta. Teokset ovatkin ennen kaikkea yhteiskunnallista keskustelua yleisön kanssa. 

”Meidän ei tarvitse elää 1500-luvun Lontoossa samaistuaksemme siihen huumaavaan tunteeseen, joka täyttää Romeon ja Julian. Olemme kaikki olleet nuoria, olemme kaikki olleet rakastuneita – olemmehan kaikki ihmisiä. Samalla pohditaan sitä ihmisyyden kysymystä, miten voimme toimia yhdessä tässä maailmassa, kun olemme kaikki erilaisia”, kuvailee Åbo Svenska Teaterin Romeo och Julia -näytelmän ohjaaja David Sandqvist. 

Vuonna 1564 syntynyt näytelmäkirjailija ja runoilija Shakespeare vaikutti Kuningatar Elisabet I:n aikaan Englannissa kuolinvuoteensa 1616 saakka kirjottaen muun muassa kymmenen tragediaa ja 13 komediaa. 

Sukupolvien väliset konfliktit keskiössä

David Sandqvist ammentaa Romeo och Julia -näytelmän ohjaustyöhönsä näkökulmaa muun muassa raaistuvasta nuorisoväkivallasta ja sen pohtimisesta, mitkä ilmiöt sen takana ovat ja mitä yhteiskunnassa voitaisiin sille tehdä. Romeota ja Juliaa sekä nykypäivän nuoria yhdistää samankaltainen palo, sisäinen myrsky sekä nuoruuden impulsiivisuus ja lyhytnäköisyys. 

”Aikuisten tehtävä ei ensisijaisesti ole torua, opettaa tai rangaista nuoria, vaan ymmärtää heitä. Siihen minä pyrin tässä näyttämöversiossa”, hän sanoo.

Sukupolvien välistä konfliktia käsitellään myös Svenska Teaternissa marraskuussa ensi-iltansa saaneessa Hamletissa. Kosto, rakkaus, valta, kuolema ja moraali tekevät teemallisesti Hamletistakin ajattoman ja merkityksellisen.

”Taka-alalla mätänevä Tanskanmaa on kuin oman aikamme ahdistava ja rappeutuva maailma sotineen ja ilmastohuolineen, ja Hamlet itse kuin nykyajan nuoriso, joka joutuu elämään edellisten sukupolvien korruption ja itsekkyyden seurausten kanssa,” ohjaaja Dritëro Kasapi sanoo. 

Tragedian ydin piilee siinä, että lopulta Hamlet päästää irti epäröinnistään ja valitsee väkivallan keinot. Samalla hän menettää inhimillisyytensä.

Yksinvallasta yksinäisyyteen

Turun Kaupunginteatterin Macbethin ohjaaja Kari Heiskanen näkee Shakespearen näytelmät ihmisten ajattelun virittäjinä ajasta riippumatta. Sankarit ovat usein antisankareita heikkouksineen, kuten Macbeth vallanhimossaan ja Hamlet koston katkeroittamana.

Macbeth on kuin kuvaus Putinin tai kenen tahansa diktaattorin noususta valtaan. Moraali tai elämänarvot eivät pysty pidättelemään Macbethin sokaisevaa vallanhimoa, joka väistämättä johtaa veritekoihin. Lady Macbethin tietoisuus tehdyistä rikoksista ajaa hulluuteen ja Macbethin itsensä tuhoavaan sotaan ja kuolemaan. Samalla yksinvalta saa aikaan yksinäisyyden, josta sikiää vainoharhaisuus: kehenkään ei voi luottaa.

”Kaikki diktatuurit näyttäytyvät ulkopuolisille absurdeina, Venäjällä tätä peruskuvastoa ovat ikkunoista tämän tästä kuolemaansa putoilevat ihmiset. Luulen, että Putinin lähipiirissä kaikki nukkuvat ase tyynyn alla”, Heiskanen luonnehtii.

Hamlet Svenska Teaternissa marraskuusta alkaen, Macbeth Turun Kaupunginteatterissa 31.1.2025 alkaen ja Romeo och Julia Åbo Svenska Teaterissa 18.9.2025 alkaen.