Skip to content

Viimeinen Elohuone-esitys 15.10.! Osta lippusi täältä!

Leikki, mielikuvitus ja tarinat – näin lapset oppivat ymmärtämään maailmaa

Mitä tapahtuu, kun kirja muuttuu yhtäkkiä teltaksi, perhoseksi tai joksikin aivan muuksi? Pienen lapsen maailmassa todellisuuden ja mielikuvituksen välinen raja on häilyvä. Kahden ja viiden ikävuoden välillä lapsen kieli, mielikuvitus ja vuorovaikutustaidot kehittyvät nopeasti. Kaiken tämän keskellä on leikki – lapsen ikioma tapa tutkia ja ymmärtää maailmaa.

Näytelmässä Pjäsen om boken (suom. Näytelmä kirjasta) pääsemme sukeltamaan juuri tähän maailmaan, jossa aivan tavallinen esine voi muuttua melkein miksi tahansa muuksi.

Leikki on korvaamaton osa lapsen kehitystä

Opetushallituksen mukaan leikillä on keskeinen merkitys lapsen kehitykselle. Leikin kautta lapsi tutkii sekä itseään että ympäristöään. Jäljittelemällä muita ja leikkimällä yhdessä lapsi pääsee kokeilemaan taitoja ja oppii tunnistamaan erilaisia tunteita, kuten pettymystä ja empatiaa. Leikki auttaa lapsia myös kehittämään ongelmanratkaisutaitoja ja luovaa ajattelua.

Leikki edistää lapsen kykyä ymmärtää ja käsitellä tunteita sekä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi se tukee lapsen fyysistä ja kielellistä kehitystä: sanavaraston karttumista, kerrontataitoja, kehonhallintaa ja motorisia taitoja.

Näytelmässä Pjäsen om boken yleisö pääsee kokemaan maailmaa leikkivien lasten näkökulmasta. Aivan kuten oikeassakin elämässä, leikkiin mahtuu niin iloa, turhautumista kuin ristiriitojakin.

Mielikuvitus kasvaa

Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä helpompi hänen on eläytyä muiden ihmisten ajatuksiin ja tunteisiin. Mielikuvitus kehittyy huimaa vauhtia 2–5 vuoden iässä, ja lapsi alkaa yhä enemmän hyödyntää kuvittelua leikeissään.

Näinä vuosina kehittyy myös lapsen kyky symboliseen leikkiin – siihen, että jokin esine voi leikissä esittää jotain aivan muuta. Käpy voi muuttua jäätelöpalloksi, matto avaruusalukseksi ja kirja teltaksi tai perhoseksi, aivan kuten näytelmässä Pjäsen om boken. Juuri tällaisten mielikuvituksellisten leikkien kautta lapsi pääsee tutkimaan uusia mahdollisuuksia ja kokeilemaan erilaisia rooleja.

Tarina ei aina tarvitse sanoja

Viestintä on paljon muutakin kuin sanoja. Jo ennen kuin lapsi osaa ilmaista itseään kokonaisilla lauseilla, hän viestii katseilla, eleillä, ilmeillä ja liikkeillä.

Kaksi–kolmevuotiaat lapset tarkkailevat mielellään muita ja jäljittelevät näkemäänsä. He saattavat leikkiä vierekkäin, seurata toistensa tekemisiä ja alkaa vähitellen osallistua samaan leikkiin. Lasten kasvaessa kehittyy myös heidän kykynsä tehdä yhteistyötä, sopia leikin säännöistä ja luoda yhteisiä tarinoita, jotka voivat muuttua leikin edetessä.

Näytelmässä Pjäsen om boken ei käytetä lainkaan puhuttuja sanoja. Sen sijaan tarinaa kuljettavat eteenpäin kehonkieli, liikkeet ja teot. Lapset saavat itse tulkita näyttämön tapahtumia, aivan kuten he tekevät seuratessaan muiden lasten leikkejä tai osallistuessaan niihin. Hienointa on, ettei kaikkien tarvitse tulkita tapahtumia samalla tavalla voidakseen jakaa yhteisen elämyksen!

drar i varsin sida av en öppen bok mot en starkt gul bakgrund. Kaksi kuvitettua lasta vetää avoimen kirjan eri puolista kirkkaan keltaista taustaa vasten. Two illustrated children pull on opposite sides of an open book against a bright yellow background.

Tutustu leikin ja mielikuvituksen maailmaan teatterissa!

Näytelmässä Pjäsen om boken 2–5-vuotiaat lapset pääsevät kokemaan tarinan, jossa sanoja ei tarvita ja jossa kirja voi muuttua melkein miksi tahansa.

Lue lisää esityksestä ja varaa liput.

Ehkä olet kiinnostunut myös muista uutisista